Mikael Agricola: Suomen kirjakielen luoja ja isä – kuka hän oli?

Kaikki tietää kuka Mikael Agricola on, kaikki tuntee hänen Abckirian ja Sen Wden Testamentin. Harvempi kuitenkaan tietää, kuka Agricola oli ennen hänen luotuaan Suomen kirjakielen ja mitä hän teki loppuelämänsä aikana. Agricolan isä oli Olavi Agricola, mutta hänen äitiään ei tiedetä. Agricolan arvioidaan syntyneen joskus 1510-luvulla mutta, koska hän syntyi niin kauan sitten, hänestä ei tiedetä ihan kaikkea. Agricola syntyi Pernajassa, nykyisen Loviisan kaupungin alueella, hänen vanhempansa lähettivät hänet Viipuriin latinankouluun, Pernajan kirkkoherran suositusten mukaan. Agricolan äidinkielestä on hiukan väittelyä, eikä siitä olla täysin varmoja. Monet suomalaiset tutkijat ovat päässeet siihen tulokseen, että Agricola olisi äidinkieleltään suomalainen. Suurimmat syyt tähän päätökseen on, että Pernaja on perinteisesti ollut alustaan asti suomenkielinen kunta. Keskiajalla kuitenkin tällä alueella vanhat suomalaisasutukset ruotsalaistettiin ja olivat jo 1700-luvulla enemmistöltä ruotsinkielisiä. Eräät tutkijat sanovat, että Agricolalla oli selviä hämäläisen murteen vaikutuksia hänen laajassa suomen kielen taidossaan, toiset sanovat, että hän oli kaksikielinen. Ennen Agricolan jouduttua Viipuriin, hänet tunnettiin vain Mikael Olavinpoikana, myöhemmin Viipurissa annettiin hänelle sukunimi Agricola, joka on latinankielinen sana maanviljelijälle. Minkäänlainen kouluopetus oli Suomessa siihen aikaan erittäin harvinaista ja yleensä vain kaikista varakkaimmille. Suurin osa kouluista olivat kirkkojen järjestämiä ja latinankielisiä.

Vuonna 1527, Agricolan ollessa 17, Ruotsissa aloitettiin valtiopäivien päätökseltä uskonpuhdistus, eli reformaatio luterilaisuuteen. 18-vuotiaana nuori Agricola lähti Turkuun piispan Martti Skytten sihteeriksi. Turussa Agricola pääsi oppimaan erään Martti Lutherin entisen oppilaan, Petrus (Pietari) Särkilahdelta, joka kertoi luterilaisuuden kasvavasta liikkeestä ympäri Eurooppaa. Vuonna 1529 Agricolasta tuli kansleri ja myöhemmin 1530-luvulla hänestä vihittiin pappi. Vuonna 1536 Agricola lähetettiin Martinus Teitin kumppaniksi opiskelemaan Saksaan Wittenbergin yliopistoon, siihen samaan, jossa Martin Luther opiskeli. Vuonna 1539 hän valmistui maisteriksi ja palasi saman vuoden kesällä Turkuun, jossa hänet valittiin katedraalikoulun rehtoriksi, saatuaan suosituskirjeet Martin Lutherilta ja hänen työtoveriltaan Philipp Melanchthonilta. Agricolan isä kuoli joskus 1540-luvulla ja hänen äitinsä 1550-luvulla. Agricola riitaantui Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan kanssa 1548 ja joutui jättämään asemansa rehtorina. Vuonna 1543, ollessaan Turun katedraalikoulun rehtorina, hän kirjoitti ja sai julkaistua Abckirian. Tämä oli ensimmäinen suomenkielinen aapinen ja pohja suomen kirjakielelle. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Lauritsanpojan kirjapainossa. Tunnetuin osa Abckiriasta on kirjan alusta:

Oppe nyt wanha ia noori
joilla ombi Sydhen toori.
Jumalan keskyt ia mielen
iotca taidhat Somen kielen.
Laki se Sielun hirmutta
mutt Cristus sen tas lodhutta.
Lue sijs hyue Lapsi teste
Alcu oppi ilman este.
Nijte muista Elemes aina
nin Jesus sinun Armons laina.

Vuonna 1550 Agricola meni naimisiin Birgitta Olavintyttären kanssa ja vuotta myöhemmin he saivan pojan: Kristian Agricolan. Turun piispa Martti Skytte kuoli samana vuonna, jolloinka Agricola alkoi tekemään hänen töitään kunnes vuonna 1554 hänestä tehtiin Turun piispa. Näihin aikoihin Ruotsi ja Venäjä taistelivat Suomesta ja Karjalasta ja vuonna 1557 Agricola lähetettiin Moskovaan rauhanneuvotteluryhmän mukana, paluumatkalla hän sairastui ja päästyään rajan yli Suomeen menehtyi Kuolemajärven kunnan alueella. Agricolan viimeistä hautapaikkaa ei tiedetä varmasti, mutta se on ryssän sotaretkillä jäänyt rajan toiselle puolelle.

Artikkelin kirjoittanut: Danik
Artikkeli julkaistu: 30.04.2026
Artikkeli muokattu: 26.06.2026