Lauri Allan Törni - Ristiretki kommunismia vastaan

Kolmen armeijan mies – Kapteeni – Hauptsturmführer – Major – nämä kaikki tittelit kuvaavat yhtä miestä: Lauri Allan Törniä, eli Larry Lainea, eli Larry Thornea. Syntynyt Viipurissa vuonna 1919, Lauri “Lasse” Törni liittyi nuorena suojeluskuntapoikiin ja myöhemmin opiskelin Viipurin reaalilyseossa. Vaikkei hänen ollut pakko, hän vapaaehtoisesti ilmoittautui vuonna 1938 armeijan kutsuntoihin ja astui palvelukseen saman vuoden syyskuussa. Hän kouluttautui ja poimi ylennyksiä nopeasti, hän palveli konekiväärikomppaniassa, sitten Jääkäripataljoona 4:ssä. 16. marraskuuta hänen palveluaikansa loppui, mutta heti seuraavana päivänä hän joutui takaisin, sodan uhatessa hänen isänmaatansa. Talvisodan syttyessä, Törni palveli eversti Martti Nurmen jääkäripataljoonassa. Pataljoona näki erittäin paljon miehistötappioita ja sodan aikana kaksi sen komentajista kuoli. Törni johti partiota, joka kulki syvään vihollislinjojen taakse – läpi suuren motin – ja hiipineet niin hiljaa, että he yllättivät jopa suomalaiset, jotka olivat motin toisella puolella. Myöhemmin Törni johti sodassa harhautuspartiota ja sitten Erillistä pataljoona 8:n komppaniaa. Vuonna 1941 Törni värvättiin Waffen-SS:n suomalaispataljoonaan “Nordost”:iin, divisionaan Wiking. Kuitenkin Törni ei puhunut saksaa, eikä arvostanut saksalaisten johtotyyliä, joten hänet kotiutettiin saman vuoden heinäkuussa. Tämä ei kestänyt kauan, vaan hän pääsi jo elokuussa taistelemaan Aunuksenkarjalassa ja osallistui Petroskoin vapautukseen.

Törni johti Jatkosodan alkuosassa omaa panssarivaunujokkuettaan, joka myöhemmin alistettiin Jalkaväkirykmentti 29:lle ja osallistui Prääsän taisteluun. Asemasodan alkaessa, kun linjat pysyivät suurimmalta osalta paikoillaan vuoteen 1944 asti, Törnistä tuli Jalkaväkirykmentti 56:n joukkueenjohtaja ja myöhemmin hiihti miinan päältä, jonka takia hän haavoittui pahasti. Maaliskuussa 1942 hänet ylennettiin Luutnantiksi ja pian sen jälkeen päästi takaisin sotimaan. Hän joutui pikaisesti takaisin kenttäsairaalaan, koska oli neljän tunnin taistelussa saanut sirpaleita reiteen, käteen ja kyynärpäähän, hän kuitenkin itse käveli sairaalaan. Vuonna 1943 luotiin kaksi salaista sissikomppaniaa, yhtä näistä johti Törni, myöhemmin sissikomppaniat purettiin ja Törni pääsi johtamaan partisaanitorjuntaosastoa. Törni ja hänen sissisotilaansa kävivät syvällä vihollislinjojen takana, järjestivät miinakenttiä, väijytyksiä ja metsästi desantteja (laskuvarjotaistelijoita). Joulukuussa 1943 perustettiin Osasto Törni, joka toimi eturynnäkkönä ja sai mainetta Suomessa, sekä Venäjällä, jossa annettiin käsky: “Tuokaa Törni elävänä tai kuolleena, maksamme hänestä kolme miljoonaa Suomen markkaa!”. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa kesäkuussa 1944, Osasto Törni tappoi satoja venäläisiä sen perääntyessä. Eräässä vastaiskussa osasto tuhosi jopa 60 ryssää. Heinäkuun 9. päivänä 1944, Törnistä tuli Mannerheim-ristin ritari, elokuussa hänet ylennettiin Kapteeniksi ja lopulta joulukuussa 1944, hänet kotiutettiin. Törni ja aliupseeri Arvo Männistö tekivät asekätkön siltä varalta, että venäläiset miehittäisivät Suomen, vuonna 1993 Männistö kertoi poliisille kätkön paikan, josta löytyi noin kymmenen asetta, 2 000 patruunaa ja 36 käsikranaattia.

Vuonna 1945 Törni liittyi saksalaismieliseen vastarintaliikkeeseen ja valmistautui aloittamaan sissikampanjan mahdollista Neuvostoliiton miehitystä vastaan. Törni osallistui Sonderkommando Nordin sotilastoimiin Tanskassa ja Norjassa, jossa he joutuivat jatkuvasti liittoutuneiden hyökkäyksiin. Törnin myöhempiä sotatoimia SS:n riveissä ei tiedetä varmasti, mutta “Tuoreemman selvityksen mukaan Törni, joka oli saanut Hauptsturmführerin arvon 15.4.1945, kohtasi Pohjois-Saksassa SS-aseveljiensä Solmu Korpelan ja Juhani Sarasalon kanssa kenraali Wilhelm Steinerin joukot. Länsiliittoutuneet ja Neuvostoliitto olivat jo kohtaamassa toisensa. Taisteluissa Juhani Sarasalo joutui erilleen kaksikosta. Törni kokosi saksalaisista sotilaista osaston taistelemaan Hagenown sotilaslentokentän lähistöllä puna-armeijaa vastaan, ja saatuaan joukon yhteen Törni antautui yhdysvaltalaisille neuvostoliittolaisten protestoinnista huolimatta. Viikon kuluttua Törni ja Korpela luovutettiin briteille, joille alueen hallinta oli annettu. Lopulta Törni ja Korpela yksinkertaisesti kävelivät ulos vartioimattomasta vankileiristä ja palasivat Suomeen väärillä henkilötiedoilla heinäkuussa 1945.”

Suomessa Törni pidätettiin Valtion Poliisin toimesta, jotka olivat vuosina 1945–48 kommunistien johtama ja soluttautuma, kuitenkin kuljetuksen aikana hän pääsi pakoon ja pysyi piilossa vuoteen 1946 asti, jolloin hänet pidätettiin jälleen. Törni todettiin syylliseksi maanpetoksesta ja laittomasta rajanylityksestä. Turun hovioikeus ei kuitenkaan ollut vielä kommunistien vallan alla, joten hovioikeus antoi hänelle minimi tuomion maanpetoksesta. Heinäkuussa 1947 Törni pakeni vankilasta, mutta joutui kiinni Oulussa muutaman päivän päästä. 23. joulukuuta 1948, presidentti J. K. Paasikivi armahti Törnin. Vuonna 1950 häneltä otettiin pois sotilasarvonsa, mutta siitä on yhäkin kiistaa, menettikö hän arvonsa oikeasti, vai peruuko vuoden 1948 armahdus tämän. 1950-luvulla Törni muutti Ruotsiin, jossa meni naimisiin ja myöhemmin meni Yhdysvaltoihin. Hän hyppäsi laivalta ja ui rantaan, päätyen Alabamaan, josta hän haki New Yorkiin. Vuonna 1953 hän sai oleskeluluvan ja 1954 hän värväytyi Yhdysvaltain armeijaan, jossa hän sai koulutuksen Fort Dixiessä, Fort Benningissä ja Fort Braggissä. Vuonna 1955 hänestä tuli Yhdysvaltain kansalainen ja muutti nimensä Larry Allan Thorneksi. Thorne, eli Törni, taisteli myöhemmin Vietnamissa kommunistista Vietkongia vastaan. Joulukuussa 1964 Törni oli CH-34 helikopterin kyydissä eräänä yönä, huonon sään ja yön pimeyden takia helikopteri törmäsi vuoren seinään, joka tappoi Törnin. Keväällä 2003 hänen jäännöksensä vihdoinkin löydettiin ja hänet haudattiin yhteishautaan Arlingtonissa. Lauri Allan Törni oli suomalainen sankari.

Hänen kunniamerkkinsä ovat: 2. lk vapaudenmitali, 1. lk vapaudenmitali, 3. lk vapaudenristi, 4. lk vapaudenristi, Mannerheim-risti, 1. divisioonan muistoristi, Rajajääkärijoukkojen risti, Puolustusvoimien pronssinen mitali, 2 lk. rautaristi, Bronze Star, Army Commendation Medal, Purple Heart (2), Legion of Merit, Army Good Conduct Medal, National Defence Service Medal, Vietnam Campaign Medal, Vietnam Service Medal, Air Medal, Combat Infantry Badge, Parachute Badge (Master) ja Distinguished Flying Cross.

Artikkelin kirjoittanut: Danik
Artikkeli julkaistu: 30.03.2026
Artikkeli muokattu: 27.06.2026